Vuoden keskosvaikuttajan palkinto on tunnustuspalkinto, jonka saaja julkistetaan vuosittain maailmanlaajuisena keskoslasten päivänä eli 17. marraskuuta. Valinnan tekee vuosittain valtakunnallinen Keskosperheiden yhdistys Kevyt ehdotusten perusteella. Kevyt on valinnoillaan halunnut nostaa esiin ajankohtaisia ja ansioituneita henkilöitä keskosten hoitoon, tutkimukseen tai keskosperheiden tukemiseen ja aseman parantamiseen liittyvissä asioissa. Ensimmäisen kerran vuoden keskosvaikuttaja valittiin vuonna 2010.

Keskosvaikuttajaksi valitut:

2019
Professori, tutkimuspäällikkö Eero Kajantie valittiin vuoden keskosvaikuttajaksi 2019.  Professori Kajantie on kansainvälisesti tunnettu huippututkija, jolla on poikkeuksellisen laaja tietämys ja osaaminen keskoshoidosta ja keskosuudesta sekä sen yhteiskunnallisista ja inhimillisistä vaikutuksista. Kajantie on ansioitunut keskoshoitoa kehittävässä työssä, jonka tavoitteina ovat sekä yksilötasolla että kansanterveydellisesti vaikuttava ja oikein kohdennettu hoito. Kajantien tutkimusryhmän työn merkitys keskostutkimukselle on suuri. Alan aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet pääsääntöisesti kaikkein pienimpiin keskosiin, mutta Kajantien ja tutkimusryhmän tutkimukset kattavat myös lähempänä laskettua aikaa syntyneet keskoset. Lisäksi tutkimukset ulottuvat mahdollisimman pitkälle nuoruuteen ja aikuisuuteen asti.  Hän tekee myös yhteistyötä Kevyen kanssa mm. tuomalla tutkimustuloksia keskosperheiden tietoon.

2018
Imetystutkija TtT Riikka Ikonen valittiin keskosvaikuttajaksi hänen tuotuaan aktiivisesti kuuluviin keskosäitien äänet heitä kunnioittavalla ja ratkaisukeskeisellä tavalla äidinmaidon lypsämiseen ja imettämiseen liittyvissä asioissa. Tutkimustulokset auttavat ammattilaisia tukemaan keskosäitejä nykyistä paremmin. Ikosen hoitotieteen väitöstutkimus ”Äidinmaitoa keskoselle: Äitien maidon lypsämisen kokemukset, käytännöt ja selviytymismenetelmät” tarkistettiin vuonna 2018 Tampereen yliopistossa.

2017
Helsingin Lastenklinikalla työskentelevä kuntoutusohjaaja Marjatta Heikka valittiin vuoden 2017 keskosvaikuttajaksi. Heikka tukee kotikäynneillä perheitä, joiden keskosvauva on kotiutunut pitkän sairaalahoidon jälkeen. Keskosvanhemmat kiittävät Heikkaa reippaasta ja napakasta suhtautumisesta ja rautaisesta ammattitaidosta, joka on auttanut voittamaan keskosvauvan kotihoitoon ja kehitykseen liittyvät epävarmuuden ja pelot. Marjatta Heikka on tehnyt kuntoutusohjaajan työtä jo lähes 12 vuoden ajan ja ehtinyt tuona aikana kohdata satoja keskosperheitä.

2016
Lastenneurologian dosentti, HUS:n Lastenlinnassa työskennellyt lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri ja kehitysseurantojen asiantuntija Aulikki Lano valittiin vuoden 2016 keskosvaikuttajaksi. Lano on ansioitunut erityisesti keskoslasten kehitysseurantatyössä; hän hoitaa valtaosan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin keskosten kehitysseurannoista. Lisäksi hän tekee arvokasta tutkimustyötä. Koska seurantatutkimusten mukaan lähes puolella pikkukeskosista on oppimisvaikeuksia koulussa, pitää hän ensiarvoisen tärkeänä, että jokaisen lapsen kohdalla yksilöllisesti arvioidaan oppimisvaikeusriski, koulun aloituksen ajankohta ja tarvittavat tukitoimet ennen koulun aloitusta. Ehdotuksissa vuoden keskosvaikuttajaksi Lanoa kuvailtiin mm. sanoilla “ihana, sydämellinen, lapsirakas ja kunnianhimoinen”.

2015
Vastasyntyneiden sairauksiin erikoistunut lastenlääkäri, professori Mikko Hallman valittiin vuoden 2015 keskosvaikuttajaksi. Hän on kehittänyt pienten keskosten hoitoja vuodesta 1997 lähtien Oulun yliopistossa ja Oulun yliopistosairaalassa. Mikko Hallman on mm. johtanut tutkimusta, joka osoittaa, että erittäin ennenaikaisina syntyneille keskosille suihkeena hengitysteihin annettava steroidi vähentää riskiä sairastua keskosten krooniseen keuhkosairauteen bronkopulmonaaliseen dysplasiaan (BPD).

2014
Erikoispsykologi Sari Ahlqvist-Björkroth valittiin vuoden 2014 keskosvaikuttajaksi. Ahlqvist-Björkroth on kehittänyt ja toteuttanut Vanhemmat Vahvasti Mukaan- koulutusmallia, joka korostaa keskosten vanhempien merkitystä vastasyntyneiden tehohoidossa. Vanhempien läsnäolo ja osallistuminen vauvansa hoivaamiseen tukee sekä lapsen senhetkistä että myöhempää kehitystä. Keskosvanhemmat pitää tärkeänä perhekeskeisen hoitomallin edistämistä ja vanhempien mukaan ottamista hoitotyössä.

2013
Ylilääkäri, professori Sture Andersson valittiin vuoden 2013 keskosvaikuttajaksi. Andersson on tehnyt pitkän uran Helsingin Lastenklinikalla vastasyntyneiden teho-osaston osastonylilääkärinä ja neonatologian klinikan ylilääkärinä sekä keskosaiheisen tutkimuksen parissa. Hän on myös Helsingin yliopiston neonatologian professori. Erityistä kiitosta keskosvanhemmilta Anderssonia saa siitä, että hän on nostanut monissa yhteyksissä esille keskosvanhempien tärkeän roolin pienenkin keskosvauvan hoidossa. 

2012
Metropolian terveys- ja hoitoalalla työskentelevän lehtori Aino Ezeonodo (sairaanhoitaja YAMK) valittiin vuoden 2012 keskosvaikuttajaksi. Helsingin Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osastolla työskennellyt Ezeonodo on tehnyt työtä keskosvauvojen kenguruhoidon ja imetyksen edistämiseksi sekä Suomessa että kansainvälisesti. Keskosten vanhemmat ovat antaneet Ezeonodon vastasyntyneiden teho-osastolla tekemästä päivittäisestä työstä erittäin hyvää palautetta. 

2011
Vuoden 2011 keskosvaikuttaja palkinnon sai TYKS:n neonatologi, osastonylilääkäri Liisa Lehtonen. Hän on tehnyt arvokasta työtä pienipainoisten keskosten keskosten tutkimuksen ja hoidon kehittämisessä. Lisäksi hän on puhunut perhekeskeisen hoitomallin edistämisen ja kenguruhoidon laajentamisen puolesta.

2010
Ensimmäisen keskosvaikuttajapalkinnon sai vuonna 2010 keskosten kivunlievitystä tutkinut TtT Anna Axelin. Hän selvitti vuonna 2010 tarkastetussa väitöstutkimuksessaan, että käsikapalomenetelmä lyhyiden toimenpiteiden, kuten otettaessa kantapääverinäytettä tai tehtäessä hengitysteiden imutoimenpiteitä, on turvallisempi ja tehokkaampi kivunlievittäjä kuin glukoosiliuos tai opiaatti.