Vaikean alun jälkeen keskosena syntyneen lapsen päivähoidon aloittamiseen saattaa liittyä monenlaisia huolia ja pohdintaa. Jos päivähoidon aloittaminen mietityttää, siihen liittyvistä kysymyksistä on hyvä keskustella hoitotahon kanssa ajoissa, jotta siirtyminen kotihoidosta päivähoitoon sujuisi mahdollisimman hyvin. Useimmiten asiat etenevät hyvin ja päivähoito voi tuoda sekä lapselle että vanhemmille iloa uuden oppimisen ja keskostaustan merkityksen vähenemisen myötä.

Missä iässä keskosena syntyneen lapsen päivähoito kannattaisi aloittaa?

Päivähoidon aloittamisajankohdan ei ole mitään yksiselitteistä vastausta – jokainen lapsi ja perhe on yksilönsä. Lapsen mahdollinen sairaushistoria voi vaikuttaa lapsen ja perheen oikean päivähoidon valintaan. Aiheesta kannattaa hyvissä ajoin keskustella lapsen hoitavan lääkärin kanssa. Hän pystyy arvioimaan lapsen keuhkotilannetta, infektioherkkyyttä ja muita tekijöitä, joilla voi olla merkitystä päivähoitopaikan valinnassa. Lääkäri pystyy arvioimaan lapsen tehostetun tai erityisen tuen tarvetta tai ohjata tarpeen mukaan sen tarkempaan selvittelyyn. Oikein ajoitettu riittävä tuki kantaa pitkälle. Usein kuitenkin keskosena syntynyt lapsi ei tarvitse mitään erityisjärjestelyjä päivähoidon aloittamiseen.

Tarvitseeko keskosena syntynyt lapsi enemmän tukea kuin täysiaikaisena syntynyt lapsi?

Osa keskosista tarvitsee enemmän tukea kuin täysiaikaisena syntyneet lapset. Ongelmien yleisyys riippuu paljon sairaushistoriasta ja siitä millä raskausviikolla lapsi on syntynyt – pikkukeskosten haasteet voivat olla hyvin erilaisia kuin isommilla viikoilla syntyneiden haasteet.

Tyypillisiä (pikku)keskosena syntyneen lapsen ongelmia päiväkoti-iässä ovat näön ja sensomotoriikan sekä avaruudellisen hahmottamisen haasteet, tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen sekä syömisen haasteet ja uniongelmat.

Avaruudellisen hahmottamisen ongelmat saattavat aiheuttaa hankaluutta esim. portaissa kulkemisessa ja lapsi saattaa eksyä helpommin. Tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen haasteet voivat tulla esille vilkkautena, impulsiivisuutena ja keskittymiskyvyn puutteena. Siirtymätilanteet saattavat vaatia enemmän ohjausta. Keskosen alkuhoidot ja motoriikan haasteet voivat vaikeuttaa lapsen syömistä tehden pureskelusta ensimmäisenä vuosina kömpelöä tai lapsi saattaa jopa pelätä palojen nielemistä. Toisinaan keskoslapsilla havaitaan myös heikompaa ruokahalua. Lisäksi uniongelmat ovat keskoslapsilla muita tyypillisempiä ja tämä voi vaikuttaa päiväunijärjestelyihin.

Osalla keskoslapsista saattaa olla jo päivähoidon aloittamishetkellä kuntouttavaa puhe-, toiminta- tai fysioterapiaa. Lisäksi osalla on sairaalan ravitsemusterapeutin laatima erityisruokavalio-ohje ravitsemuksen turvaamiseksi. Terapeuttien, päiväkodin tai muun hoitopaikan henkilökunnan ja vanhempien yhteiset kokoukset mahdollistavat lapsen kehitystä tukevien suunnitelmien tekemisen, joten yhteistyöhön kannattaa panostaa.

Sairastaako keskosena syntynyt lapsi enemmän infektioita päivähoidon aloittamisen myötä?

Osa keskosena syntyneistä lapsista sairastavat useammin ja vaikeammin hengitystieinfektioita. Erityisesti BPD- diagnoosin saaneet lapset saattavat saada virusinfektioiden seurauksena pitempiaikaisia oireita ja toistuvat hengitystieinfektiot saattavat hidastaa keuhkojen kokonaistoipumista. Suositus onkin, että erityisesti ensimmäisinä vuosina BPD-lasten päivähoito toteutettaisiin pienryhmissä tai perhepäivähoidossa. Tarvittaessa henkilökuntaa tulee lääkärin ohjeiden mukaisesti ohjata hengitettävien lääkkeiden asianmukaiseen käyttöön. Infektioherkkyydestä voi myös keskustella päivähoidossa ja pyytää, että esimerkiksi käsihygieniaan kiinnitetään enemmän huomiota.

Miten kertoa lapsen keskosuudesta päivähoidossa?

Lapsen keskostausta kannattaa tuoda esille jo päivähoitopaikan hakuvaiheessa. Päivähoitopaikkahakemukseen kannattaa liittää mukaan tärkeimmät hoitavan tahon lausunnot, jos tällaisilla on vaikutusta lapsen hoitoon.

Lapsen keskostaustasta kannattaa keskustella avoimesti hoitopaikan henkilökunnan kanssa. Päivähoidon työntekijät ovat ammattilaisia ja heillä on myös vaitiolovelvollisuus lapseen liittyvissä asioissa – voit siis luottaa siihen, että he käsittelevät kertomasi asiat luottamuksellisina, mutta samalla heillä on paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon lapsen mahdolliset erityistarpeet, kun he tietävät lapsen taustasta.  Aina ei kuitenkaan henkilökunnalla ole kokemusta keskosuudesta. Myös erilaiset oppaat ja esitteet voivat tarjota henkilökunnalle enemmän ymmärrystä ja tietoa lapsen mahdollisista haasteista. Suositeltavia tulostettavia esitteitä ovat: 
Hengitysliitto Helin BPD-lapsi päivähoidossa (pdf)
Kevyen Keskonen varhaiskasvatuksessa (pdf)