Vertaistarina – Keskosen ruokintataival nenämahaletkusta rinnalle.

posted in: Uutiset | 0

Kuopuksemme syntyi huhtikuussa 2018 kiireellisellä sektiolla rv 29+1. Ennen tuota olin ehtinyt olla kaksi viikkoa osastolla vuodelevossa. Olin osastolle jouduttuani saanut lehtisiä ja vihkosia keskosuudesta, heidän hoidostaan sekä myös keskosen imetystaipaleesta. Olin toivonut voivani imettää kuopusta esikoisen tavoin ainakin puolivuotiaaksi. Nyt elämä oli kuitenkin kääntynyt ylösalaisin ja imetys tuntui toissijaiselta, kunhan tästä edes selvittäisiin.

Olen kuitenkin luonteeltani periksiantamaton, joten sillä ajatuksella lähdettiin, että yrittää pitää ainakin. Ensimmäisenä iltana, muutamia tunteja sektion jälkeen yritin saada maidontuotantoa käyntiin kätilön avustamana käsin lypsäen. Saimme kuin saimmekin talteen 0,5ml joka lähetettiin vauvalle vastasyntyneiden teholle. Parin päivän kuluttua sain huoneeseeni sähkökäyttöisen rintapumpun, jonka avulla maidontuotanto käynnistyikin pikkuhiljaa ja viidentenä päivänä sektiosta sain ensimmäisen kerran pumpattua pullollisen (60ml) maitoa kerralla. Saavutus tuntui suurelta, sillä tilanne oli hyvin stressaava enkä ollut esikoisen imetysaikana herunut pumpulle juuri ollenkaan.

Kotiuduttuani viidentenä päivänä sektiosta ystäväni kantoi minulle kotiin sairaalasta lainaksi saamani rintapumpun. Olin saanut ohjeeksi pumpata maitoa 5-8 kertaa vuorokaudessa, joka tuntui todella paljolta. Aikaa pumppaamiseen ja sen oheistoimintoihin kului valtavasti, onneksi pian ymmärsin että voisin pumpata maitoa myös vauvan luona ollessani. Tällöin pumppaamiseen käytetty aika ei olisi pois vauvan kanssa vietetystä ajasta ja oman pienen vauvan läsnäolo auttoi myös hurjasti maidon herumisessa.

Vauvan ollessa reilun 3vkon ikäinen hän alkoi osoittamaan valmiusviestejä kengurussa ollessaan. Ihanasti pieni pää hakeutui useita kertoja oikean rintani päälle. Mainittuani asiasta hoitajalle ja lääkärille, he olivat yllättyneitä siitä että hän noin pienillä viikoilla jo osoitti merkkejä kiinnostuksesta imetystä kohtaan. Muutamaa päivää myöhemmin saimme luvan kengurun aikana kokeilla, jos hän pystyisi jo ottamaan rinnasta otteen. Ja hän pystyi! Todella pienin askelin aloimme harjoittelemaan yhdessä imetystä hänen vointinsa mukaan, yleensä kerran päivässä. Hetket olivat todella lyhyitä eikä hän oikeastaan jaksanut vielä kuitenkaan syödä rinnalta. Välissä oli myös päivienkin mittaisia jaksoja, kun hän ei vointinsa vuoksi päässyt rinnalle ollenkaan.

Rv 35-36 imetystä päästiin harjoittelemaan vauvan voinnin mukaan muutamiakin kertoja päivässä ja hän sai jo syötyä osan maidoistaan rinnalta. Tämän vuoksi oli tehtävä ns. syöttöpunnituksia, jotta tiedettiin paljonko hän oli syönyt ja paljonko hänen tulisi vielä saada maitoa imetyksen lisäksi. Lisämaito oli pumpattua maitoa joka annettiin joko pullosta tai nenämahaletkun kautta vauvan voinnin ja jaksamisen mukaan. Paria viikkoa myöhemmin hän onnistui vapauttamaan itsensä nenämahaletkusta ja päätettiin kokeilla, josko hän pärjäisi ilman sitä.

Nenämahaletkua ei tuon tapahtuman jälkeen enää laitettu ja kotiuduttuaan päivää ennen laskettua aikaa, vauva oli kasvun tueksi määrättyjä ravintolisiä lukuun ottamatta pelkällä imetyksellä. Ravintolisät sekoitimme kotona pieneen tilkkaan maitoa ja annoimme ne tuttipullosta. Pullo oli hänelle tuttu sairaalasta, sillä hoitajat olivat syöttäneet häntä mm. öisin, kun en ollut paikalla.

Vauvan kotiutumiseen saakka jatkoin maidon pumppaamista useita kertoja vuorokaudessa, sillä vanhemmilla ei tuolloin ollut mahdollisuutta yöpyä vastasyntyneiden teholla. Lisäksi kotona oli 3,5v esikoinen, joka tarvitsi myös äidin läsnäoloa.

Matka keskosen imetykseen ei ollut helppo, mutta sinnikkäällä työllä sekä ripauksella onnea se onnistui. Pumppaaminen yksinäisinä öinä kotona vauvan ollessa osastolla vaati päättäväisyyttä. Tiesin jo etukäteen että imetyksen onnistuminen ei ole koskaan itsestään selvää, joten olen hyvin kiitollinen että saimme kokemuksestamme positiivisen.

Kevyt–lehti etsii uutta päätoimittajaa

posted in: Uutiset | 0

Oletko sinä Kevyen lehden uusi päätoimittaja? Yhdistys hakee vuoden 2020 alusta lähtien uutta päätoimittajaa Kevyen lehdelle, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Päätoimittaja vastaa lehden suunnittelusta ja sisällön koostamisesta. Hän myös editoi juttuja ja toimii yhteyshenkilönä lehtipainoon. Päätoimittajan apuna on taittaja … Continued

Kevyen hallitukseen haetaan uusia aktiivisia jäseniä

posted in: Uutiset | 0

Kevyen hallitukseen haetaan uusia aktiivisia jäseniä vuosittain. Hallitusjäsenten valinnat kaudelle 2020-2021 tehdään yhdistyksen seuraavassa syyskokouksessa 17.11. Olisiko juuri sinulla jokin kiinnostus- tai osaamisalue, jota haluaisit hyödyntää keskosperheiden parissa ja hyväksi? Kevyen hallituksessa saat uusia ystäviä, pääset tekemään konkreettista vaikuttamistyötä, sekä … Continued

Kevyt osallistuu Varhaiskasvatus-messuihin 4.10.

posted in: Uutiset | 0

Kevyt on mukana perjantaina 4.10. Varhaiskasvatus-messuilla Finlandia-talossa! Haluamme jakaa tietoa ja työkaluja keskosena syntyneen lapsen erityisiin tarpeisiin ja huomioitaviin asioihin varhaiskasvatuksessa. Esimerkiksi kognitiiviseen kehitykseen liittyvien ongelmien havaisemisessa mahdollisimman aikaisin varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli. Lisää aiheesta voit lukea esitteestä Keskonen varhaiskasvatuksessa … Continued

Kevyen keskustelufoorumi suljetaan osittain 1.11.

posted in: Uutiset | 0

Kevyen keskustelufoorumi https://forum.kevyt.net/ suljetaan osittain 1.11. riskiraskaus-osiota luluunottamatta. Keskustelufoorumi on toiminut nykymuodossaan vuodesta 2005. Aikojen ja tapojen muuttuessa vertaistuen hakemisen kohteet ovat muuttuneet ja tämän seurauksena kiinnostus Kevyen keskustelufoorumia kohtaan on laskenut merkittävästi. Vanhoja tekstejä voi kerätä talteen 1.11. asti. … Continued

Ehdota vuoden 2019 keskosvaikuttajaa!

posted in: Uutiset | 0

Kuka henkilö tai muu toimija on sinun mielestäsi edistänyt keskosten asioita Suomessa erityisen paljon? Ehdota häntä vuoden keskosvaikuttajaksi! Ansiot voivat olla esimerkiksi keskoshoidon, keskostutkimuksen tai keskosperheiden tukemisen ja aseman parantamisen parista. Lähetä ehdotuksesi perusteluineen osoitteeseen kevyt@kevyt.net 29.9. mennessä. Ehdotuksia voivat … Continued

Heli Kauppiselle Mannerheimin lastensuojeluliiton pronssinen ansiomerkki

posted in: Uutiset | 0

Kevyen pitkäaikaiselle toimijalle Heli Kauppiselle on myönnetty Mannerheimin Lastensuojeluliiton pronssinen ansiomerkki. Heli on toiminut Kevyen jäsenlehden päätoimittajana, hallituksen varajäsenenä ja jäsenenä sekä hallituksen puheenjohtajana. Sen lisäksi, että Heli on toiminut aktiivisesti hallituksessa, hän on myös viestinnän ammattilaisena tuonut yhdistystä paremmin … Continued

ADHD ja sen vahvuusperustainen tukeminen luento

posted in: Uutiset | 0

Neurobiologisten häiriöiden, kuten ADHD:n esiintyvyys on keskosena syntyneillä lapsilla keskimääräistä korkeampi. Lauantaina 25.5. meillä oli ilo saada vieraaksemme KT, Erityispedagogi Erja Sandberg,  joka kertoi ADHD:n moninaisista esiintymismuodoista ja ADHD-lapsen tukemisesta eri ikä-ja kehitysvaiheissa. Kevyen järjestämää luentoa seurasi paikan päällä Helsingissä … Continued

Kutsu kevätkokoukseen ja vertaistapaamiseen

posted in: Uutiset | 0

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Meilahden yhdistyksen eli Keskosperheiden yhdistys Kevyen kevätkokous ja keskosperheiden vertaistapaaminen pidetään keskivikkona 15.5. klo 17.30 alkaen leikkipuisto Tullinpuomin (Mannerheimintie 81 A,Helsinki) tiloissa. Koko perhe on tervetullut osallistumaan. Kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen 15 §:n mukaiset asiat. Kokouksen asialista alla.Tervetuloa!Helsingissä 5.5.2019 … Continued

Kevyen järjestöaktiivi Huomenta Suomi-ohjelmassa keskustelemassa keskosuudesta

posted in: Uutiset | 0

Kevyen pitkäaikainen hallituksen jäsen Heli Kauppinen vieraili 11.3. MTV3:n Huomenta Suomi – ohjelmassa, jossa haastattelun aiheena oli Keskoshoidon menestystarina. Mukana haastattelussa oli myös Helsingin yliopiston professori Sture Andersson. Haastattelussa keskusteltiin keskoshoidon kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä perhekeskeisyyden merkityksestä keskoshoidossa. … Continued