Nämä sivut ovat tarkoitettu terveydenhoitajien työn tueksi keskosen ravitsemukseen ja ravitsemusohjaukseen liittyvissä asioissa. Keskosperheen kotiutuessa vanhemmat saattavat olla huolissaan vauvan voinnista ja kehityksestä. Keskosen ravitsemus ja siihen liittyvät ongelmat ovat yksi osa-alue, johon vanhemmat voivat kaivata ohjausta. Neuvolan terveydenhoitajan tuki on tärkeää perheelle.

1. Keskosen hyvä ravitsemus

- Mitä on keskosen hyvä ravitsemus?

Keskosen hyvä ravitsemus takaa lapselle hyvän kasvun ja kehityksen. Hyvä ravitsemus suojaa lasta myös infektioilta ja auttaa sairauksista toipumisessa. Keskosen hyvä ravitsemus perustuu yksilöllisyyteen, syntymäpainoon, syntymäviikkoon sekä kasvuun. Keskosen ravitsemuksen on tarkoitus seurata sikiöajan kasvua. Äidinmaito on keskoselle parasta ravintoa, mutta erityisesti pikkukeskoset tarvitsevat myös ravintolisiä.

- Keskosen ravitsemuksen erityispiirteet

Keskosen ravitsemus eroaa täysiaikaisen lapsen ravitsemuksesta. Keskosen ravitsemus on tarkempaa ja säännöllisempää, koska erityisesti pikkukeskosen kanssa ei aluksi useinkaan voida mennä vauvantahtisesti vaan keskosta pitää herätellä syömään. Keskoset tarvitsevat myös huomattavasti enemmän energiaa kuin täysiaikaiset vauvat. Keskosen syömiä maitomääriä olisi hyvä seurata ja huomioida se, että kokonaisvuorokausiannos on tärkeämpi kuin yksittäiset ruokailut.

- Maidon määrä

Keskosella maidon päivittäinen määrä on noin 1/5 painosta eli usein 180–200 ml/kg/vrk noin 3 500 gramman painoon asti ja sen jälkeen vähemmän eli noin 1/6 painosta noin 3 kuukauden korjattuun ikään asti kuten täysiaikaisina syntyneillä lapsilla. Keskosen maidon tarve on yksilöllistä, samoin kuin ateriatiheys. Keskosen kohdalla noudatetaan kuitenkin aina sairaalasta saatuja ohjeita.

- Ravintolisät

Erityisesti pikkukeskoset ja pienipainoisina raskauden kestoon nähden syntyneet tarvitsevat ravintolisiä. Ravintolisien anto riippuu vauvan lähtöpainosta ja kasvusta. Ohjeet ravintolisiin tulevat sairaalasta. Keskosille annetaan usein Keskostippoja, jotka sisältävät A-, E- ja B12-vitamiineja sekä foolihappoa. Niitä annetaan siihen asti kun keskonen painaa noin 3,5 kiloa. Keskosille annetaan D-vitamiinia samoin kuin täysiaikaiselle lapselle. Lisärauta aloitetaan puolestaan noin kuukauden iässä ja sitä annetaan lähelle vuoden ikää. Ravintolisiä voidaan antaa myös erityiskorvikkeiden ja rintamaidon vahvistajien muodossa.

- Kiinteät ruoat

Kiinteät ruoat aloitetaan yleensä 3-6 kuukauden kalenteri-iässä, riippuen vauvan tyytyväisyydestä ja kasvusta. Niiden anto kannattaa aloittaa aluksi esimerkiksi kasvissoseilla ja maissivellillä ja myöhemmin vasta siirtyä liharuokiin. Viljatuotteet ja liha otetaan ruokavalioon usein aikaisemmin kuin täysiaikaisilla lapsilla.

- Kasvun seuranta

Kasvun seuranta on olennainen osa ravitsemuksesta huolehtimista ja erityisen tärkeää keskoselle. Keskosen painon kehitystä tulisi kontrolloida neuvolassa usein, jotta voidaan varmistua siitä, että keskonen saa riittävästi ravintoa kasvaakseen. Keskosen kasvun seurannassa olisi hyvä käyttää korjattua ikää. Kasvun seuranta korjatun iän mukaan antaa enemmän informaatiota ja voi vähentää vanhempien ahdistusta.

Pienillä keskosilla on kehitysseurannat sairaalassa neuvolan lisäksi, kun taas noin kaksikiloiset ja sitä suuremmat keskoset käyvät usein vain neuvolan seurannassa. Neuvola- ja sairaalakäynnit ovat eriluonteisia. Käynnit pyritään suunnittelemaan niin, etteivät ne osu lähekkäin. Olisi hyvä, jos terveydenhoitaja voisi käydä sairaalassa tapaamassa keskosperhettä ennen kotiutumista. Se vahvistaisi terveydenhoitajan ja keskosperheen vuorovaikutusta sekä helpottaisi lapsen kotiutumista.

2. Haasteet keskosen ruokailussa
3. Ravitsemusohjaus ja tuki

Koivuniemi, Emilia & Nironen, Maiju 2008. Keskosen ravitsemuksen seuranta ja ohjaus lastenneuvolassa. Opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Tämän opinnäytetyön oikeudet omistavat:
Emilia Koivuniemi ja Maiju Nironen