Keskosen kasvun ja kehityksen tukeminen
(osa 5)

Dialoginen vauvatanssi

Dialoginen vauvatanssi on psykologi Kirsti Määttäsen kehittämä menetelmä, jolla stimuloidaan vauvan ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Vauvatanssissa dialoginen tarkoittaa liikkeiden vuoropuhelua. Vauvatanssi on tarkoitettu tavallisten perheiden terveiden vauvojen kehityksen tukemiseen, mutta siitä on saatu hyviä tuloksia myös vauvojen kehitysongelmien terapiamenetelminä.

Vauvatanssi aloitetaan jo hyvin varhaisessa ikävaiheessa, noin kahden kuukauden iästä alkaen korjatun iän mukaan ja sitä voidaan jatkaa siihen asti, kun vauva lähtee itse liikkeelle eli alkaa ryömiä ja konttailla. Kun vauva lähtee itse liikkeelle, on hän siirtynyt kehitysvaiheeseen, jonka uusia haasteita vauvatanssi ei enää vastaa. Vauvaa tanssitetaan 1-2 kertaa päivässä noin 5 minuuttia kerrallaan. Vauvatanssia toteutetaan silloin, kun se tuntuu hyvältä.

Vauvatanssin ideana on luoda liikkeiden kautta toiminnallinen kommunikaatioyhteys vanhemman ja vauvan välille. Vauvatanssi perustuukin ajatukselle, että vauvan liikkeet ja ajatukset ovat yhtä. Liikesarjoista luodaan vanhemman ja vauvan välille yksinkertaisesta alusta vähitellen monipuolisemmaksi muuttuva toiminnallinen yhteisymmärrys. Vauvan kanssa tehdään aina samat liikkeet samassa järjestyksessä, jotta vauva oppisi liikkeet. Liikkeiden tutuksi tullessaan vauvatanssi luo vauvan kokemismaailmaan ennakoitavaa jäsentyneisyyttä.

Vauvatanssissa liikkeet ovat helppoja ja tuttuja vauvan kanssa tehtäviä liikkeitä ja äidit ja isät voivatkin hyvin toteuttaa dialogista vauvatanssia vauvansa kanssa kotona. Dialogisella vauvatanssilla ei tarkoiteta jumppaa eikä harrastusta vaan sen tarkoituksena on vuoropuhelu vauvan kanssa. Dialogisen vauvatanssin aikana ei käytetä musiikkia.

Vauvatanssin edetessä vauvasta tulee yhä enemmän aloitteen ottava ja omien toiminnallisten pyrkimystensä ilmaisija. Vanhempi, joka tunnistaa vauvan aloitteet ja myötäilee niitä omissa liikkeissään luo vauvalle ymmärretyksi tulemisen kokemuksia. Vauvan kannalta tämä merkitsee kasvavaa luottamusta siihen, että hän saa vastakaikua omalle aloitteellisuudelleen ja tämä tuo vauvan elämään päivittäisiä toiminnallisen ilon ja yhteisymmärryksen kokemuksia.

Liikkeiden tullessa tutuiksi heti ensiliikkeestä vauvan mielessä viriää koko opittua liikesarjaa ennakoiva odotuksen tila. Kun liikkeet sitten yhdessä tehdään, vauva tunnistaa ne kohta kohdalta tutuiksi, ennakointinsa mukaisesti. Näin vauva oppii tunnistamaan oman ajatuksensa kulun, joka on vauvalle yhtä liikkeiden etenemisen kanssa. Vauvatanssissa tämän tunnistaa siitä, että vauva ottaa liikkeiden tekemisessä yhä enemmän aloitteen itselleen eli vauva alkaa viedä. Tällöin on tärkeää, että vanhempi muuntaa omaa toimintaansa niin, että hän alkaa myötäillä omilla liikkeillään vauvan aloitteita liikkeissä. Vauvan kannalta tämä merkitsee kokemusta siitä, että tulee ymmärretyksi. Liikkeiden tuttuuden oivaltaminen saa vauvan hymyilemään ja jokeltelemaan innostuneena.

Dialogisen vauvatanssin hyötyjä

• Tutkimuksen mukaan vauvatanssin aloittamisen jälkeen itkuisuus ja uniongelmat ovat vähentyneet.
• Vanhemmat oppivat tulkitsemaan vauvansa viestejä helpommin.
• Vanhemmat oppivat käsittelemään vauvaansa varmemmin.
• Vauvatanssi kehittää lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta.
• Lapsen kanssa kontaktissa oleminen kehittää lapsen kognitiivisia taitoja ja puheen kehityksen alkamista.
• Vauvatanssin tarkoitus on tukea vauvan psyykkistä kehitystä.
• Vauvatanssissa tehtävillä liikkeillä voidaan edistää fyysistä kehitystä.

Lisätietoa voi kysellä dialogisen vauvatanssin kehittäjältä Kirsti Määttäseltä, kirsti.maattanen@pp.inet.fi.

Keskosen kasvun ja kehityksen tukeminen kotona
Kantoliinaa, kenguruhoitoa, vauvahierontaa ja dialogista vauvatanssia käyttäen -opinnäytetyö
Lokakuussa 2006, Hoitotyön koulutusohjelma, Hoitotyönsuuntautumisvaihtoehto, Pirkanmaan amk

Tämän opinnäytetyön oikeudet omistavat:
Tiia Jäderholm ja Anna Järvinen