Keskosen kasvun ja kehityksen tukeminen
(Tämä opinnäytetyö on jaoteltu viidelle eri sivulle lukemisen helpottamiseksi.)

Kasvu ja kehitys (osa 1)
Kantoliinassa kantaminen (osa 2)
Kenguruhoito (osa 3)
Vauvahieronta ja koliikkivauvan hieronta (osa 4)
Dialoginen vauvatanssi (osa 5)

Keskosvauva syntyy ennen kuin hän on fysiologisesti ja psykologisesti valmis olemaan erillään äidistään. Sikiön elintoiminnot kehittyvät ja kypsyvät voimakkaasti raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Elimistön epäkypsyydestä aiheutuu sekä toiminnallisia ongelmia että keskosille tyypillisiä sairauksia. Kehitystä tuetaan vauvan varhaisvaiheista lähtien oikeiden liikemallien noudattamisessa kaikessa hoivassa ja leikissä. Vanhemmat voivat ympäristöärsykkeitä säätelemällä kehittää vauvan kykyä olla vuorovaikutuksessa vanhempien ja ympäristön kanssa.

Jatkuvan läheisyyden ja kosketuksen kaipuu on vauvaikäisen perustarve. Vasta noin yhdeksän kuukauden iässä esineet ja ihmiset ovat lapselle olemassa myös silloin, kun niitä ei voi nähdä, kuulla tai koskettaa. Lapsen tunnistama ja ymmärtämä tunnepohjainen kieli luodaan kosketuksen kautta. Mitä enemmän rakkautta, hellyyttä ja kosketusta lapsi saa osakseen, sitä paremmat edellytykset hänellä on kasvaa ja kehittyä niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Runsaan ihokosketuksen ja liikeaistimusten on todettu vaikuttavan suotuisasti myös lapsen kokonaiskehitykseen.

Säännöllinen fyysinen kontakti auttaa vanhempia muodostamaan paremman tunnesiteen lapseensa, varsinkin kun juuri keskoslasten vanhemmat arastelevat usein lapsen käsittelemistä. Fyysinen kosketus sekä liike toisiinsa yhdistettynä ovat intensiivisiä aistikokemuksia, jotka viestivät lapselle vanhempien olevan läsnä ja osoittavat, ettei häntä ole jätetty yksin. Lasta hoitavien ihmisten läheisyys tarjoaa lapselle turvaa, varmuutta ja rauhaa.

Kasvu ja kehitys
Keskosen kehitykseen vaikuttavat ennenaikaisen lapsen tyypilliset ominaispiirteet, kuten epäkypsät liikemallit sekä matala lihasjäntevyys, jota korvatakseen lapsi käyttää vartalon yliojentamista. Tämä lisää hartioiden taakse vetämistä ja heikentää keskilinjan hallintaa. Mitä pienempi ennenaikaisesti syntynyt lapsi on, sitä suurempi on liikunnallisten ongelmien riski. Liikunnallinen kehitys on aina yksilöllisesti ja sitä tuetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Liikunnallisen kehityksen tavoitteena on, että lapsi kykenee itse säätelemään toimintojaan, vastaamaan tarkoituksenmukaisin liikkein ympäristön ärsykkeisiin ja oppii kehonsa symmetrisen hallinnan.

Liikunnallista kehitystä tukemalla autetaan myös lapsen fyysistä kehitystä sekä persoonallisuuden ja minäkuvan kehittymistä. Liikkumisen kautta lapsi saa tunteen oman vartalon hallinnasta ja sen käyttämisestä monipuolisesti. Liikunnallinen kehitys ja aistitoimintojen jäsentyminen kulkevat käsikkäin toisiaan tukien ja aistitoimintojen jäsentymisellä tarkoitetaan lapsen kykyä ottaa vastaan, tulkita ja reagoida itsestään ja elinympäristöstään tuleviin aistiärsykkeisiin asianmukaisella tavalla. Aistitoimintojen jäsentyminen ilmenee fysiologisissa toiminnoissa ja lapsen käyttäytymisessä. Keskosilla, joilla on aistitoimintojen jäsentymisessä ongelmia, on hätääntyneet kehonliikkeet, hermostuneisuutta, lihastonuksen muutoksia ja lapsi on vaikeasti lohdutettavissa oleva ja hänellä on kyvyttömyyttä sietää ärsykkeitä. Liikunnallisen kehityksen tukeminen on osa lapsen päivittäistä hoitoa.

Varhainen vuorovaikutus
Varhainen vuorovaikutus luo pohjan lapsen ja vanhempien väliselle suhteelle ja sen kehittymiselle. Antaminen ja saaminen ovat varhaisen vuorovaikutuksen perusta. Varhaisessa vuorovaikutuksessa vauva vastaa vanhemman antamaan hoivaan, ravintoon ja suojaan. Vastavuoroinen vuorovaikutus on mahdollista jo syntymähetkestä lähtien. Vuorovaikutuksen keinoja ovat katsekontaktit, ilmeet, eleet, liikkeet ja kieli.

Syntymän yhteydessä äiti ja keskosvauva joutuvat usein eroon toisistaan. Tämän on todettu olevan riskitekijä varhaisen vuorovaikutuksen kehittymisen kannalta. Menetettyä aikaa on kuitenkin mahdollista korvata, sillä siteen syntyminen vanhemman ja lapsen välille ei rajoitu pelkästään syntymään vaan on mahdollista kuukausia ja vuosia eteenpäin. Vauvahieronta, kenguruhoito, kantoliina ja dialoginen vauvatanssi ovat eräitä keinoja suhteen uudelleen solmimiseen.

Myös keskosten käyttäytyminen vuorovaikutustilanteissa poikkeaa täysiaikaisena syntyneiden vauvojen käyttäytymisestä, sitä on kuvattu vaimeana, jäsentymättömänä ja se sisältää enemmän välttelykäyttäytymistä kuin täysiaikaisena syntyneillä vauvoilla. Kaikki tämä aiheuttaa vanhemmille haasteita varhaisen vuorovaikutuksen syntymisessä ja ylläpitämisessä.

Koska keskosen tuen tarve kasvun ja kehityksen sekä varhaisen vuorovaikutuksen alueilla on suuri ja tuo haasteita vanhemmille, esitellään tässä neljä eri keinoa, joilla mahdollisesti voi kotona tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä varhaista vuorovaikutusta. Näitä menetelmiä ei kuitenkaan voi pitää takuuvarmana keinona edistää kasvua ja kehitystä, mutta ne voivat olla suurena apuna.

Siirry osaan 2

Keskosen kasvun ja kehityksen tukeminen kotona
Kantoliinaa, kenguruhoitoa, vauvahierontaa ja dialogista vauvatanssia käyttäen -opinnäytetyö
Lokakuussa 2006, Hoitotyön koulutusohjelma, Hoitotyönsuuntautumisvaihtoehto, Pirkanmaan amk

Tämän opinnäytetyön oikeudet omistavat:
Tiia Jäderholm ja Anna Järvinen