Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Kevyt otti kantaa isyyslakiin

Kevyt otti kantaa isyyslakiin

Kevyt otti kantaa isyyslakiin

Voimassa oleva isyyslaki valmisteltiin 1970-luvulla. Kataisen hallitusohjemaan on nyt kirjattu isyyslain uudistaminen. Oikeusministeriö oli pyytänyt lapsiasianvaltuutetulta lausuntoa arviomuistiosta koskien isyyslain uudistamistarpeita.

Kevyt keräsi keskustelupalstan kautta keskosperheiden kokemuksia nykyisestä isyyslaista ja toimitti niiden perusteella kannanonoton lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aulalle.

Nykyisen isyyslain mukainen isyysolettama koskee vain isää, joka on avioliitossa lapsen äidin kanssa. Jos isä on avoliitossa lapsen äidin kanssa, on hänen tunnustettava isyytensä isyyslain mukaisessa menettelyssä.

Kevyt toi lausunnossaan esille nykyisen lain ongelmia: avoliitossa olevat vanhemmat, joiden lapsi syntyy keskosena, joutuvat odottamaan arkipäivää ja virka-aikaa päästäkseen tunnustamaan isyyden virastossa; joskus ajan tähän saa vasta viikkojen päähän, vaikka lapsen selviytymisestä ei ole varmuutta. Isyyttä ei voi tunnustaa ennen lapsen syntymää eikä lapsen kuoleman jälkeen.

Kevyt esitti lausunnossaan, että niin sanottua isyysolettamaa sovellettaisiin jatkossa myös tilanteisiin, joissa lapsen äiti ja isä ovat keskenään avoliitossa ja ilmoittavat äitiysneuvolassa, että isyyslain mukaista isyysolettamaa tulisi soveltaa heidän syntyvään lapseensa.

Vaihtoehtoisesti isyyslakia tulisi muuttaa siten, että keskosena syntyneen lapsen, joka on vakavasti sairas tai vakavassa vaarassa menehtyä, isyydentunnustus voitaisiin suorittaa lasta hoitavassa sairaalassa. Tunnustaminen vahvistettaisiin nykyisen isyyslain mukaisesti maistraatissa kuitenkin siten, että sairaalassakin suoritettu isyydentunnistus säädettäisiin automaattisesti lainvoimaiseksi.

Lapsiasiainvaltuutettu huomioi Kevyen kannanoton omassa oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa: hän kannattijoustavuutta tunnustamisen välittömyysperiaatteeseen esimerkiksi juuri keskosperheiden tilanteissa.

Kevyt ry:n kannanotto kokonaisuudessaan:

Keskosvanhempien yhdistys Kevyt (viralliselta nimeltään MML Meilahden yhdistys ry) kohteliaimmin esittää, että Lapsiasianvaltuutettu ottaisi omassa kannanotossaan esille myös keskosperheiden erityistarpeet isyyslain uudistamisessa.

Keskosvanhempien yhdistyksen tietoon on tullut useita tapauksia, jossa nykyisen isyyslain isyyden tunnustamista koskevat säädökset ovat aiheuttaneet perheissä kohtuuttomia tilanteita. Keskoslapsi voi syntyessään olla hyvin sairas ja vaarassa menehtyä. Keskosena syntyvä lapsi voi menehtyä heti syntyessään tai muutaman ensimmäisen elinpäivänsä aikana. Tällöin perheet luonnollisesti toivovat, että isyydentunnustus voitaisiin tehdä mahdollisimman pikaisesti. Isyyttä ei nykyisin voida tunnustaa lapsen kuoleman jälkeen. Kuten missä tahansa muussakin perheessä, keskoslasten perheissä äiti ja hänen avopuolisonsa pitävät tärkeänä sitä, että lasta pidettäisiin virallisesti heidän yhteisenä lapsenaan.

Erittäin sairaan lapsen kanssa ei ole mahdollisuutta odottaa isyyden tunnustamisessa seuraavaa arkipäivää tai pidempään. Asiaa vielä vaikeuttaa entisestään se, että kaikista sairaimpia lapsia hoidetaan usein jopa useiden satojen kilometrien päässä  kotoa. On kohtuutonta vaatia, että perheen pitäisi lähteä pois lapsen luota isyydentunnustamisen vuoksi tilanteessa, jossa lapsi on menehtymässä pahimmassa tapauksessa muutaman tunnin päästä syntymästään.  Yhdistyksemme tietoon on tullut tapauksia, joissa ajan lastenvalvojalle on saanut vasta kuuden viikon päähän lapsen syntymästä siitä huolimatta, että lapsi on syntynyt pienenä keskosena ja lapsen selviytymisestä ei ole alkuvaiheessa ole ollut varmuutta.

Tausta

Keskosella tarkoitetaan lasta, joka on syntynyt ennen kuin 37 raskausviikkoa on täyttynyt tai jonka syntymäpaino on alle 2500 g. Suomessa keskosena syntyy noin kuusi prosenttia lapsista, eli vuosittain noin 3400 lasta syntyy ennenaikaisesti.  Synnyttäjistä vuonna 2007 oli naimisissa 59,3 %, avoliitossa 32,8 % ja ei-avio/avoliitossa 7,8 % (Stakesin tilasto synnyttäjistä 2007). Lapsista siis kolmasosa syntyi vanhemmille, jotka ovat keskenään avoliitossa.

Muutosesitys

Keskosvanhempien yhdistys Kevyt esittää, että oikeusministeriö selvittää mahdollisuuden muuttaa isyyslakia siten, että isyysolettamaa sovellettaisiin jatkossa myös tilanteisiin, joissa lapsen äiti ja isä ovat keskenään avoliitossa ja ilmoittavat äitiysneuvolassa, että isyyslain mukaista isyysolettamaa sovelletaan heidän syntyvään lapseensa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on esittänyt asiaan liittyvän kannanoton jo vuonna 2009 eduskunnan lakivaliokunnalle ja oikeusministeriölle.

Vaihtoehtoisesti Keskosvanhempien yhdistys Kevyt ehdottaa isyyslain muuttamista siten, että keskosena syntyneen lapsen, joka on vakavasti sairas tai vakavassa vaarassa menehtyä, isyydentunnustus voitaisiin suorittaa lasta hoitavassa sairaalassa. Sairaalassa työskentelevästä henkilöstöstä voitaisiin nimetä tunnustamiseen vastaanottamiseen oikeutetut henkilöt. Ottaen huomioon, että isyydentunnistamiseen liittyvä tutkimisvelvollisuus on nykyäänkin lähinnä muodollinen, ei tämän muutoksen voi nähdä vaarantavan kenenkään oikeusturvaa. Tunnustaminen vahvistettaisiin nykyisen isyyslain mukaisesti maistraatissa kuitenkin siten, että sairaalassakin suoritettu isyydentunnistus säädettäisiin automaattisesti lainvoimaiseksi.

Lapsiasiainvaltuutetun kannanotto: http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/view/1567689

Navigointi