Vuoden keskosvaikuttaja on imetystutkija Riikka Ikonen

Riikka Ikonen on vuoden 2018 keskosvaikuttaja. Valinnan tekee vuosittain valtakunnallinen Keskosperheiden yhdistys Kevyt. Yhdistys kiittää Ikosta siitä, että hän on aktiivisesti tuonut kuuluviin keskosäitien äänen kunnioittavalla ja ratkaisukeskeisellä tavalla. Tutkimustulokset auttavat ammattilaisia tukemaan keskosäitejä nykyistä paremmin.

Riikka Ikosen hoitotieteen väitöstutkimus ”Äidinmaitoa keskoselle: Äitien maidon lypsämisen kokemukset, käytännöt ja selviytymismenetelmät” tarkistettiin aiemmin tänä vuonna Tampereen yliopistossa. Sen mukaan äidinmaidon lypsäminen ja antaminen vastasyntyneiden teho-osastolla hoidettavalle keskosvauvalle tukee äitiyden ja vauvan hoitoon osallistumisen tunnetta. Äidit lypsävät maitoa riippumatta siitä, kuinka stressaavaksi he kokevat lypsämisen tai millainen heidän oma vointinsa on.

Keskosen äiti tarvitsee tukea sekä ammattilaisilta että läheisiltään

–          Äidinmaidon tärkeys vauvalle, myös keskosvauvalle, on ollut jo aiemmin tiedossa, mutta Ikosen tutkimus valottaa uudella tavalla äitien näkökulmaa. Aina lypsäminen ei ole helppoa, mutta äiti voi itse löytää tapoja selvitä lypsämisestä, minkä lisäksi läheiset voivat auttaa lypsävää äitiä, Kevyen puheenjohtaja Satu Ramsland muistuttaa.

Ikosen tutkimuksen mukaan äidit pitävät maidon lypsämistä ja antamista sairaalahoidossa olevalle keskosvauvalle erittäin tärkeänä, jopa välttämättömänä tehtävänään. Maidon tarjoaminen on äideille keino osallistua vauvansa hoitoon ja auttaa vauvaa selviämään ja toipumaan. Lypsämistä haittasivat ja estivät äidin ja vauvan erottaminen sairaalassa eri osastoille, lypsämisen luonnottomuus, arjen sujumattomuus sekä oma turhautuminen ja uupumus.

–          Haluamme tuoda esiin myös perhekeskeisen hoidon tärkeyden lypsämisessä. Mahdollisuus kenguruhoitoon edesauttaa maidon nousua ja tätä kautta helpottaa lypsämistä, Ramsland muistuttaa.

–          Perhekeskeisessä hoidossa myös läheisillä on osuutensa niin vauvasta huolehtimisessa kuin synnytyksestä toipuvan ja lypsävän äidin tukena olemisessa. Tavoitteenamme on, että kaikilla keskosperheillä tulisi olla mahdollisuus tähän paikkakunnasta ja sairaalasta riippumatta.

Hienoa tutkimusta herkästä aiheesta

Vuoden keskosvaikuttaja valittiin nyt yhdeksännen kerran. Palkitseminen on osa maailmanlaajuisen keskoslasten päivän viettoa Suomessa. Kevyt on valinnoillaan halunnut nostaa esiin ajankohtaisia ja ansioituneita henkilöitä keskosten hoitoon ja tutkimukseen liittyvissä asioissa.

–          Haluamme myös kiittää Ikosta hyvästä ja pitkään jatkuneesta yhteistyöstä. Lypsäminen ja imetys ovat erityisesti keskosäideille herkkiä ja ristiriitaisia aiheita, mutta Ikonen on onnistunut lähestymään niitä tavalla, joka on herättänyt luottamusta äideissä, Ramsland kiittelee.

Ikonen työskentelee tällä hetkellä kansallisena imetyskoordinaattorina ja erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Myös uudessa tehtävässä keskosten perhekeskeisen hoidon ja imetyksen edistäminen ovat tärkeässä osassa. Tavoitteena on kannustaa ja tukea keskosia hoitavia sairaaloita kehittämään hoitokäytäntöjään neo-BFHI-ohjelman (Vauvamyönteisyysohjelma vastasyntyneiden osastoille) mukaisiksi. Ikonen jatkaa myös tutkimusta keskosperheistä. Hänen artikkelinsa on mukana myös Kevyt-yhdistyksen Kevyt Pienokainen –kirjassa, joka julkaistaan lauantaina.

Aiemmat vuoden keskosvaikuttajat:

2010 Anna Axelin
2011 Liisa Lehtonen
2012 Aino Ezeonodo
2013 Sture Andersson
2014 Sari Ahlqvist-Björkroth
2015 Mikko Hallman
2016 Aulikki Lano
2017 Marjatta Heikka

———-

Tietoisku:

Keskosella tarkoitetaan lasta, joka on syntynyt ennen kuin 37 raskausviikkoa on täyttynyt tai jonka syntymäpaino on alle 2500 g. Keskosperheiden yhdistys Kevyt on viralliselta nimeltään Mannerheimin Lastensuojeluliiton Meilahden yhdistys. Yhdistyksellä on jäsenenä noin 500 keskoslapsen perhettä ympäri Suomea. Kevyen tavoitteena on, että suomalainen perhepolitiikka huomioisi nykyistä paremmin perheet, joissa lapsi syntyy ennenaikaisesti. Yhdistys tarjoaa vanhemmille tukea verkossa, perheiden yhteisissä tapahtumissa, vanhemmille järjestetyissä keskustelu- ja teemailloissa sekä erilaisten tukimateriaalien avulla.

Lisätietoja: 

Erikoistutkija, imetyskoordinaattori Riikka Ikonen,
p. 029 524 7390, riikka.ikonen(a)thl.fi

Keskosperheiden yhdistys Kevyt:
puheenjohtaja Satu Ramsland, p. 040 801 8455, pj(a)kevyt.net

viestintävastaava Heli Kauppinen,
p. 044 566 4579, heli.kauppinen(a)kevyt.net

Tietoa Ikosen tutkimuksesta: Äidinmaitoa keskoselle